Ensimmäinen kirjoitus blogiin.
HÄN on kotiutunut. Sunnuntaina 4.12. ajelimme Kauhajoelta noin 400km matkan tänne kotiin, mukanamme siis uusi perheenjäsen Tico, kääpiöpinseri poika, ikää nipin napin 8vko.
Matkahan sujui loistavasti! Vaikka se kaikenkaikkiaan kestikin monen monta tuntia, koska meillä oli asioita hoidettavana siellä ja täällä. Eli suorinta reittiä emme kotiin kiitäneet, vaan mutkien kautta. Tico otti matkan teon kuitenkin lunkisti, mitäs sitä nyt turhaan hermostumaan, omassa matkakopassa oli sitä paitsi lämmin ja pehmeä matkustaa. Ainostaan kun auto pysähtyi, piti hiukan laulaa, että Voiskos matkaa jo jatkaa....
Laulaminen on jatkunut pääosin öisin, kun pitäisi päästä ihan viekkuun nukkumaan. Mutta meillä koirat (voi raukkoja) nukkuvat ihan lattiatasossa, pikku Tico parka, sinäkin joudut tämän karmaisevan kohtalon vielä oppimaan! Mutta kyllä kai tuo yöitku siitä aikanaan loppuu, viime yönä se oli noin 4 kertaa, kun itkukohtaus iski pieneen.
Tänään olemme ulkoilleet aina noin 5 minuuttia kerrallaan. Pissaa ei ole ulos tullut, ihan järkyttävän kylmähän sinne on pisutella! Noin -2 astetta...Villapaita on ollut päällä, muuten ei näytä varsinaisesti ehtivän tuossa ajassa palella muuta kuin varpaat (käpäliä nostellaan jos paikallaan seistään). Tossukat pitäisi kehitellä.. Ja tosi rohkeasti lähdettiin ulkona liikkeelle. Eka kerralla piti huutaa, kun oli vastassa ulko-oven toisella puolen kamala julma maailma, mutta siitä eteenpäin koko homma on jo ihan piis of keik.
Vanhempi koiramme, Vinka, collie rouva, on ottanut tulokkaan asiallisen rauhallisesti vastaan. Hiukan murahtelua, kun kakara hyppii kimpussa ja repii karvoista, muuten antaa tilaa ja jaksaa sietää hienosti. Kissa ei ihmeemmin ole moksiskaan, hakee jopa leikkiin Ticoa, koska kerrankin on joku pienempi tappelukaveri saatavilla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti